Ja nyt on sitte Italia nähty ja koettu osittain ja Suomessa ollaan. Milano oli tosi jees, voitin mun lintukammonki ku pulut vaa tuli kädelle :) Paluulento Suomee meni tosi mukavasti, ei ollu mitää ongelmia, ja kentäl oli ihanat muruset oottamassa <3
On kyl pää nii sekasi, tuntuu et oon unessa ja herään koht Italiasta. Mieletön ikävä koko maata ja niitä ihmisiä, sitä lämpöä yms. sellasta rakkautta jne. mitä siellä ihmiset toisilleen antaa. Viimene työviikko meni tosi nopeesti, ku sai olla sairaanhoitajien kanssa ja teki vaa muutaman tunnin päiviä.
Kai tää tästä hetken pääst tasottuu, ekat pari päivää on ny vaa vähä vaikeita, ku ei oikee tiedä et mite päin olla ja mitä kieltä puhuu, ku tulee italiaa ja englantii ja suomee aikaa :D
Mutta Nelli ja Anna kiittää kaikkia italialaisia ja suomalaisia jotka teki meijän reissusta parhaan <3
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Venice 10.3-11.3
Joo eli meni sitte viime viikonloppu Venetsiassa. Lauantaina lähdettiin aamulla kahdeksalta bussilla Bresciaan, josta otettiin juna Venetsiaan ja sieltä mentii sitte vesibussilla hotelliin. Ei kyl ollu mikää helppo matka, koska ei oltu otettu selvää meijän hotellista, et missä sijaitsee, meil ei ollu ees nimee lapulla eikä osoitetta. Ku päästii Venetsiaa, nii mentii sellasee turisti-info juttuu josta saatiin selville että missä meiän hotelli on ja se, että miten päästään sinne. Mentii sitte kahdella eri vesibussilla ja käveltii painavien laukkujen kans jonku matkaa. Ku päästii St. Stefanoksen aukiolle, ni ei ollu hajuukaa et missä meijän hotelli on, koska missää ei lukenu sen hotellin nimeä, eikä miel tietenkää ollu osoitetta. Ja ei muuta ku soittamaan Suomeen. Soitin sitte äitille joka kiltisti selvitti hotellin osoitteen ja sitte me vaa kysyttii ihmisiltä, et missä koko hotelli on. Onneks yks nainen saatto meijät siihe ovelle asti :)
Ku päästii hotellii sisälle, ni katottii et ei jessus mikä läävä ja viel tollai vanha pappa omistajana :D mut ei se sit ollukkaa nii läävä, saatii hotellin hienoin huono (sviitti), joten kyl kelpas olla. Ja se pappaki sano et oon mielettömän kaunis ;) Huoneesee ku päästii ni purettii kamat ja lähettii melkei heti syömään, koska oli kauhee nälkä ku ei oltu syöty aamul mitää. Mentii sit tyylii ekaa ravintolaan mikä tuli vastaa... Ja otettii iha jotai vaa, oli nii kauhee nälkä, ettei jääty miettii sen enempää. Joo ja arvakkaa mitä mä söin.. MAKSAA. hyi. En todellakaa syöny sitä, maksoin kyl kohteliaasti ja sit menin kahvilaan ja hain sielt paninin :D nii juu, mun ja Annan annokset + juomat makso yhteensä 55 e. Että joo-o :D.
No sit ku oltii syöty nii lähettii vaa kävelee ympäri lähialuetta. Kierrettii pienil sivukujil ja nautittii vaa Venetsian ulkoilmasta ja siitä kaikesta romanttisuudesta ja hiljaisuudesta. Tultii sit satamaan ja nähtii auringonlasku. Jäätii sit istuskelee sinne ja nauttii vaa siitä auringonlaskusta, vastarannalla näkyvistä valoista, musiikista ja veden liplatuksesta. Oli kyl yks elämän hienoimpia hetkiä <3 Pian alko kuitenki tulee aika kylmä ja meil oli liian vähän vaatetta päällä ni lähettii sit hotelliin kattelee telkkarii ja nukkuu. Ja meil oli kaks suihkuu ja mä olin sellases jossa sai valita musan, valaistuksen, hieronnan yms :D liian hienoo tällaselle maaseudun kasvatille !
Hyvin nukutun yön jälkee herättiinki sit uuteen aamuun :) Avattii heti parvekkeen ovi ja mentii vaa istuskelee aurinkoon hetkeks. Sit lähettiinki aamupalalle. Aamupala oli aika yksinkertane mut täyttävä. Croissanttei, leipää, nutellaa, marmeladei, maitoo, muroi, jogurtii ja toki tuoremehuu ja tuoreita hedelmii. Ja sit sai viel lämmintä kaakaoo tms :). Eli perus italialaine aamupala.
Aamupalan jälkeen käytii pakkaa tavarat ja luovutettii huone ja lähettii kohti Piazza San Marcoa. Onneks oli aika selkee kartta ni löydettii helposti perille ja ku noi vesibussit on aika sujuvia, ni onnistuu niittenki kannalta hyvin.
Kun päästii Piazza San Marcon aukiolle, meinas itku päästä (musta on tullu nii herkkä täällä). Koko aukio täynnä ihmisiä ja aivan jumalaisia rakennuksia ja ravintoloita ja kauppoja ja kojuja ja kaikkee mitä haluaa nähdä. Oli Guccii, Luis Vuittonii, D&G yms. Oltais menty katedraaliin sisälle, mut sinne ei saanu viedä matkalaukkui joten päätettii sit olla menemättä. Mut nähtii se kyl ulkopuolelta ja ai että <3 nii kaunis ja täynnä pieniä siroja yksityiskohtia. Kuvailtii ja shoppailtii siin sit aikamme kunnes tuli jano ja nälkä ja mentii yhtee ravintolaa... Joka oli seki kallis, huhhuh. Anna otti pienen Coca-colan (9,40) ja mä otin Cosmopolitanin (14 e) :D mut meillä oli kyl ihana tarjoilija ! se otti meist kuvan, pussas mua kädelle, saatteli mut vessaan, tuli laulaa meille yht biisii ja tanssi sen mukana ja muutenki oli tosi sulone, perus italialaine seki :D
Tän jälkee jatkettii kiertelyy ja shoppailuu ja kuvailuu yms. Nähtii myös Huokausten silta, tosin ihan vahingossa, enkä ees tienny et se oli ko. silta :D mut ei se mitää, tulipaha nähtyy. Mentii myös vesibussilla Rialton sillan ali.
Sit ku lähettii ni vesibussi matka kesti suunnillee tunnin, koska se pysähty jokasel pysäkil... Venetsiasta otettii sit taas juna Bresciaan ja Bresciassa ooteltii tunti bussia :) Käytii syömässä ja mä sain taas jälleen kehuja mun silmistä ja ulkonäöstä. Ihmiset vaa tuli puhuu italiaa ja olin vaa: non capisco (en ymmärrä) :D mut ei se haittaa.
Kannattaa käydä Venetsias, siel on kyl tosi kallista, mut on se sen arvoista. Ihania sivukujii, kivoi ihmisii, ihanii ravintoloita yms. :)
VENICE<3
Ku päästii hotellii sisälle, ni katottii et ei jessus mikä läävä ja viel tollai vanha pappa omistajana :D mut ei se sit ollukkaa nii läävä, saatii hotellin hienoin huono (sviitti), joten kyl kelpas olla. Ja se pappaki sano et oon mielettömän kaunis ;) Huoneesee ku päästii ni purettii kamat ja lähettii melkei heti syömään, koska oli kauhee nälkä ku ei oltu syöty aamul mitää. Mentii sit tyylii ekaa ravintolaan mikä tuli vastaa... Ja otettii iha jotai vaa, oli nii kauhee nälkä, ettei jääty miettii sen enempää. Joo ja arvakkaa mitä mä söin.. MAKSAA. hyi. En todellakaa syöny sitä, maksoin kyl kohteliaasti ja sit menin kahvilaan ja hain sielt paninin :D nii juu, mun ja Annan annokset + juomat makso yhteensä 55 e. Että joo-o :D.
No sit ku oltii syöty nii lähettii vaa kävelee ympäri lähialuetta. Kierrettii pienil sivukujil ja nautittii vaa Venetsian ulkoilmasta ja siitä kaikesta romanttisuudesta ja hiljaisuudesta. Tultii sit satamaan ja nähtii auringonlasku. Jäätii sit istuskelee sinne ja nauttii vaa siitä auringonlaskusta, vastarannalla näkyvistä valoista, musiikista ja veden liplatuksesta. Oli kyl yks elämän hienoimpia hetkiä <3 Pian alko kuitenki tulee aika kylmä ja meil oli liian vähän vaatetta päällä ni lähettii sit hotelliin kattelee telkkarii ja nukkuu. Ja meil oli kaks suihkuu ja mä olin sellases jossa sai valita musan, valaistuksen, hieronnan yms :D liian hienoo tällaselle maaseudun kasvatille !
Hyvin nukutun yön jälkee herättiinki sit uuteen aamuun :) Avattii heti parvekkeen ovi ja mentii vaa istuskelee aurinkoon hetkeks. Sit lähettiinki aamupalalle. Aamupala oli aika yksinkertane mut täyttävä. Croissanttei, leipää, nutellaa, marmeladei, maitoo, muroi, jogurtii ja toki tuoremehuu ja tuoreita hedelmii. Ja sit sai viel lämmintä kaakaoo tms :). Eli perus italialaine aamupala.
Aamupalan jälkeen käytii pakkaa tavarat ja luovutettii huone ja lähettii kohti Piazza San Marcoa. Onneks oli aika selkee kartta ni löydettii helposti perille ja ku noi vesibussit on aika sujuvia, ni onnistuu niittenki kannalta hyvin.
Kun päästii Piazza San Marcon aukiolle, meinas itku päästä (musta on tullu nii herkkä täällä). Koko aukio täynnä ihmisiä ja aivan jumalaisia rakennuksia ja ravintoloita ja kauppoja ja kojuja ja kaikkee mitä haluaa nähdä. Oli Guccii, Luis Vuittonii, D&G yms. Oltais menty katedraaliin sisälle, mut sinne ei saanu viedä matkalaukkui joten päätettii sit olla menemättä. Mut nähtii se kyl ulkopuolelta ja ai että <3 nii kaunis ja täynnä pieniä siroja yksityiskohtia. Kuvailtii ja shoppailtii siin sit aikamme kunnes tuli jano ja nälkä ja mentii yhtee ravintolaa... Joka oli seki kallis, huhhuh. Anna otti pienen Coca-colan (9,40) ja mä otin Cosmopolitanin (14 e) :D mut meillä oli kyl ihana tarjoilija ! se otti meist kuvan, pussas mua kädelle, saatteli mut vessaan, tuli laulaa meille yht biisii ja tanssi sen mukana ja muutenki oli tosi sulone, perus italialaine seki :D
Tän jälkee jatkettii kiertelyy ja shoppailuu ja kuvailuu yms. Nähtii myös Huokausten silta, tosin ihan vahingossa, enkä ees tienny et se oli ko. silta :D mut ei se mitää, tulipaha nähtyy. Mentii myös vesibussilla Rialton sillan ali.
Sit ku lähettii ni vesibussi matka kesti suunnillee tunnin, koska se pysähty jokasel pysäkil... Venetsiasta otettii sit taas juna Bresciaan ja Bresciassa ooteltii tunti bussia :) Käytii syömässä ja mä sain taas jälleen kehuja mun silmistä ja ulkonäöstä. Ihmiset vaa tuli puhuu italiaa ja olin vaa: non capisco (en ymmärrä) :D mut ei se haittaa.
Kannattaa käydä Venetsias, siel on kyl tosi kallista, mut on se sen arvoista. Ihania sivukujii, kivoi ihmisii, ihanii ravintoloita yms. :)
VENICE<3
perjantai 9. maaliskuuta 2012
Today was a good day
Nonii toisiks viimene viikko takana ja voi vaan huokasta helpotuksesta :D aika rankkaa on ollu, vaik on ollu suht helppoi päiviä. Tein tos viime yönä yövuoron iha tost noin vaa. Otettii yhdessä yöhoitajan kanssa virtsanäytteitä ja verikokeita ja sit tehtii jotai paperihommia. Ekaa kertaa sain tehdä jotain hoidollista täällä ! :D
Kerron nyt vähän tästä työpaikasta yleisesti. Eli täs meijän osastolla on varmaanki sellaset 30 paikkaa. Tää on kokonaisuudessaan iso talo josta löytyy monta osastoa: päivätoimintakeskus, saattohoito (kuolevien) osasto, syöpäpotilaiden osasto, ruumishuone, alzheimer osasto, hotellihuoneita sekä ns. normiosasto jolla me ollaan. Eli me ollaan siis kaikkein hyväkuntoisempien kanssa.
Ku meen vaikka iltavuoroon puol kahteentoista nii alan heti syöttää asukkaita noin tunnin ajan. Sitte jostai yhdestä puol kuutee, on vaa sellast askarteluu yms. Eli mun päivät koostuu syöttämisestä ja askartelusta.
Joka osastolla on noin viisi hoitajaa vuorossa, riippuen kuitenkin osastosta. Omaiset osallistuu lähinnä syöttämiseen ja illat onki siitä helppoja ettei tarvi syöttää asukkaita melkei ollenkaa, koska suurimmalla osalla on joku läheinen käymässä. Vuodepesuista sen verran, että näillä ei oo täällä ns. liukulakanoita joiden avulla asukasta on helpompi siirtää sängyssä. Eli siinä ovat vähän jäljessä meistä :D
Hoitajat antaa tääl asukkaille pusuja ja menee istuu heidän syliin yms. Eli tää kansa on kyl sellast tosi avointa ja sosiaalista ja läheistä :) voiku meilläki olis tollasta. Ehkä mä vähä opetan mun oman työpaikal sit italialaisii tapoi :)
Kerron nyt vähän tästä työpaikasta yleisesti. Eli täs meijän osastolla on varmaanki sellaset 30 paikkaa. Tää on kokonaisuudessaan iso talo josta löytyy monta osastoa: päivätoimintakeskus, saattohoito (kuolevien) osasto, syöpäpotilaiden osasto, ruumishuone, alzheimer osasto, hotellihuoneita sekä ns. normiosasto jolla me ollaan. Eli me ollaan siis kaikkein hyväkuntoisempien kanssa.
Ku meen vaikka iltavuoroon puol kahteentoista nii alan heti syöttää asukkaita noin tunnin ajan. Sitte jostai yhdestä puol kuutee, on vaa sellast askarteluu yms. Eli mun päivät koostuu syöttämisestä ja askartelusta.
Joka osastolla on noin viisi hoitajaa vuorossa, riippuen kuitenkin osastosta. Omaiset osallistuu lähinnä syöttämiseen ja illat onki siitä helppoja ettei tarvi syöttää asukkaita melkei ollenkaa, koska suurimmalla osalla on joku läheinen käymässä. Vuodepesuista sen verran, että näillä ei oo täällä ns. liukulakanoita joiden avulla asukasta on helpompi siirtää sängyssä. Eli siinä ovat vähän jäljessä meistä :D
Hoitajat antaa tääl asukkaille pusuja ja menee istuu heidän syliin yms. Eli tää kansa on kyl sellast tosi avointa ja sosiaalista ja läheistä :) voiku meilläki olis tollasta. Ehkä mä vähä opetan mun oman työpaikal sit italialaisii tapoi :)
keskiviikko 7. maaliskuuta 2012
Terkut Nozzasta !
Sunnuntaina oltii Annan kans meideän kavereiden luona Idrossa, juotii vähä viiniä ja kateltii tv:tä. Myöhemmi lähettii sitte käymään Idron vesiputouksilla, joka oli aika ruma, koska ei siin ollu yhtää vettä, mut eipä tollasta kyl ikin nää Suomessa. Ku tultii sieltä ni yks kaveri oli leiponu suklaakakun, ja ai että ku oliki hyvää ! Vettäki alko sit sataa ja luonto teki ihanasti kaks sateenkaarta taivaalle :)
Maanantai oli aika rauhalline päivä kaikilla, päästii jo kahdeltatoista töistä. Sit me vaa oltii, ei tehty mitää ihmeempiä. Ihan kiva pitää välil vaa sellasii kotipäiviäki.
Tiistaina mä pääsin jo kahdeltatoista mutta Anna vasta puol kuus. Niinpä lähdin sitten Greeten kanssa vähän kävelemään ja käymään kaupoilla jne. Sitten kun Anna ja Carolina pääs töistä, nii mentii eka iha tähä meijän omaa kanttiinii kahville ja päätettii et lähdetään baariin (kyllä tiistaina, mutta minä ja annahan ollaa suomalaisia) :D No baaris juotii muutamat ja sit tultii takas kotii ja tultii kaikki neljä tähä meille ja alettii pelaa sit juomapelii, tosin meillä oli aika vähän juomia mutta kyllä niillä nyt tunnelman sai pintaan. Oli kyl sellast pelaamista että huhhuh, meidän piti näyttää Annan kans et mistä suomalaiset nuoret on tehty :D
Sitten yks Adrian joka on täällä töissä, soitti että missä me ollaan. Sanottii et ollaa meil ja sit se tuli myös töiden päätyttyä tähän. Oho onpas hyvää suomenkieltä :D mutta nii siis jatkuu -> oltii täs meil hetki ja sit todettii et baarit ei oo enää auki, et mihis nyt. No Adrian keksi sit, et lähetää niille. Totta kai me lähettii ! Adrianil katottii koneelt kaikkee, ja opetettii toisillemme toistemme kieltä ja syötii jne :) Illan kruunas se, että ei jouduttii kiipee sellasen kauheen verkkoaidan yli koska portit oli jo kiinni :D oli siin kiva sit alkaa korkkareil kiipeilee :p
Töistä sen verran, että me ollaan nyt Annan kanssa aika paljon eri vuoroissa joten vapaa-ajan sumpliminen on aika vaikeeta... Ja juteltiin tosiaan hoitajien kanssa, ni he sanoivat, että ei saada olla heidän kanssaan, koska ei olla viel valmistuttu. Joten tehdää nyt vaa vähä tollast iisimpää hommaa, mut se on iha jees (:
Ja nyt voin ilol sanoo: mä osaaaan italiaa ! :D
lauantai 3. maaliskuuta 2012
Verona !
12 h kävelyy takana ja jalat iha kuolleet ! mut oli kyl sen arvoista. Verona on jotai nii uskomatonta, ettei sitä voi ees sanoin kuvailla. Koko kaupunki täynnä toinen toistaan ihanimpia kauppoja (luis vuitton, d&g, cucci, disney jne.), mutta ennen kaikkea ihania historiallisia rakennuksia, pieniä sivukujia, ihania ravintoloita jotka henkii mennyttä aikaa, kaunis luonto, pienii kojui, matkamuistotsyydemei yms. Ja mikä parasta Romeo & Julia ja Julian parveke ! Kuvii tuli kyl otettuu taas, ja oli kyl sellai kunnon turistimesta et huhhuh, ja viel kallis sellane ! mut ei se haittaa, verona on nii kaunis, et kyl siel ny muutaman euron voi tuhlaa :)
Kyllä shoppailtiinki ihan kivasti, tuli ostettuu tuliaisii ja sellasta peruskrääsää + tietty vaatteita ! me taidetaa koht tarvita isommat matkalaukut :D Huomenna lähetää Idroon kattoo jotaki vesiputousta, maanantaina mennää varmaanki Saloon ja viikonloppuna mennää Venetsiaa :)
Ainii täst työviikost viel sen verran, et perjantai oli kyl kaiken kohokohta :D meillä kävi tääl mieskuoro esiintymässä, ja nii me tanssahdeltii asukkaiden kanssa, ja mä sain jopa yhden asukkaan nauramaan onnesta ku heilutin sen käsiä, ja hoitajatki tuli vaa kehuu :D
ps. me osataa italiaa ! thank god <3
Kyllä shoppailtiinki ihan kivasti, tuli ostettuu tuliaisii ja sellasta peruskrääsää + tietty vaatteita ! me taidetaa koht tarvita isommat matkalaukut :D Huomenna lähetää Idroon kattoo jotaki vesiputousta, maanantaina mennää varmaanki Saloon ja viikonloppuna mennää Venetsiaa :)
Ainii täst työviikost viel sen verran, et perjantai oli kyl kaiken kohokohta :D meillä kävi tääl mieskuoro esiintymässä, ja nii me tanssahdeltii asukkaiden kanssa, ja mä sain jopa yhden asukkaan nauramaan onnesta ku heilutin sen käsiä, ja hoitajatki tuli vaa kehuu :D
ps. me osataa italiaa ! thank god <3
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
long time no see
Nonii menny hetki ku oon viimeks kirjoitellu, pahoitteluni tästä. Ei oo oikeestaan tapahtunu mitää ihmeellistä, ollaan vaa oltu ja käyty täs meijän kotiseudul vähä kävelemäs jne.
Me kaikki neljä saatiin tossa yks päivä yhen asukkaan omaiselta rannekorut jotka sen aviomies on tehnyt käsin. Jokaisella meistä lukee siinä oma nimi :) ja sit saatii lisäks sellaset riipukset (Madonnan-kuvan kans, eli suojelijan) + mä sain vielä analyysin mun nimestä. Eli nyt näätte millasia ihmisiä täällä on, nii äärettömän ihania, rakkaita, ystävällisiä, kilttejä, avoimia, huolehtivia. Eilen ku käytii kaupassa, ni saatii meijän työkaverilta kyyti takas kotiin, eli kilttiä sekin. Ainoo mikä ärsyttää on se, että nuoret pojat tööttäilee aina ku ne ajaa ohi, mut siihenki on kyl tottunu jo.
Hoitajat on tosi mukavia, ja ne näyttää mulle kaiken kädestä pitäen ja on tosi kilttejä ja avuliaita. Ja ymmärrän kyl aika hyvin et mitä he puhuu, vaikka en ite osaa puhuu melkei mitää. Mut onneks on noi vapaaehtoiset jotka kääntää meille ni on helpompi kommunikoida. Asukkaidenkin kanssa pystyy jo vähän kommunikoimaan, ja ne kehuu joka päivä mua kauniiks ja ihanaks tytöks ja kyselee et miten menee.
Omaisetki on tosi mukavia ja kyselee kaikkee, vaikka en välttämättä osaa vastata. Työ on täällä tosi sellasta, sydämellä tehtävää, et huomaa et näist ihmisist oikeesti välitetään. En oo ikin kuullu et kukaa hoitaja olis valittanu mistää tai ees haukotellu. Ne tekee kaiken näitten asukkaiden ja heidän omaistensa parhaaks.
Tääl ollaa nii kohteliaita, kadullaki aina tervehditään vaikka ei tuntiskaa koko ihmistä. Ja aina toivotetaan hyvää ruokahalua yms. Mahtaa olla mulle pieni kulttuurishokki tulla takas Suomeen, moikkailen varmaa omas työssäki kaikkii ja hymyilen vaan koko ajan !
Tätä paikkaa ei voi muuta ku rakastaa, ja tuntuu kauheelta ajatella et koht tää on ohi, ja paluu arkeen odottaa. Mut onneks ne muistot säilyy ikuisesti :)
Me kaikki neljä saatiin tossa yks päivä yhen asukkaan omaiselta rannekorut jotka sen aviomies on tehnyt käsin. Jokaisella meistä lukee siinä oma nimi :) ja sit saatii lisäks sellaset riipukset (Madonnan-kuvan kans, eli suojelijan) + mä sain vielä analyysin mun nimestä. Eli nyt näätte millasia ihmisiä täällä on, nii äärettömän ihania, rakkaita, ystävällisiä, kilttejä, avoimia, huolehtivia. Eilen ku käytii kaupassa, ni saatii meijän työkaverilta kyyti takas kotiin, eli kilttiä sekin. Ainoo mikä ärsyttää on se, että nuoret pojat tööttäilee aina ku ne ajaa ohi, mut siihenki on kyl tottunu jo.
Hoitajat on tosi mukavia, ja ne näyttää mulle kaiken kädestä pitäen ja on tosi kilttejä ja avuliaita. Ja ymmärrän kyl aika hyvin et mitä he puhuu, vaikka en ite osaa puhuu melkei mitää. Mut onneks on noi vapaaehtoiset jotka kääntää meille ni on helpompi kommunikoida. Asukkaidenkin kanssa pystyy jo vähän kommunikoimaan, ja ne kehuu joka päivä mua kauniiks ja ihanaks tytöks ja kyselee et miten menee.
Omaisetki on tosi mukavia ja kyselee kaikkee, vaikka en välttämättä osaa vastata. Työ on täällä tosi sellasta, sydämellä tehtävää, et huomaa et näist ihmisist oikeesti välitetään. En oo ikin kuullu et kukaa hoitaja olis valittanu mistää tai ees haukotellu. Ne tekee kaiken näitten asukkaiden ja heidän omaistensa parhaaks.
Tääl ollaa nii kohteliaita, kadullaki aina tervehditään vaikka ei tuntiskaa koko ihmistä. Ja aina toivotetaan hyvää ruokahalua yms. Mahtaa olla mulle pieni kulttuurishokki tulla takas Suomeen, moikkailen varmaa omas työssäki kaikkii ja hymyilen vaan koko ajan !
Tätä paikkaa ei voi muuta ku rakastaa, ja tuntuu kauheelta ajatella et koht tää on ohi, ja paluu arkeen odottaa. Mut onneks ne muistot säilyy ikuisesti :)
tiistai 28. helmikuuta 2012
We love this place !
Joo-o tänää meillä oli vaan 3,5 h:n työpäivä, koska meijän ohjaaja ei ollu töissä. Työskenneltii siis vaan kahteentoista asti. Töitten jälkeen me lähettiin Idroon ja kierrettiin melkein koko Idron järvi ympäri sekä kuljettii ympäri kylää, varmaa tehtii sellai 10-15 km:n lenkki, ja voitte vaa kuvitella miten kipeet jalat on nyt. Idro on aivan ihana paikka, ja siin järven rannal ei voi muutaku olla hiljaa ja ihastella koko järvee, sen ympärillä olevia pieniä taloja ihania Alppeja ja haistella vaa raikasta ilmaa. Se on sellai paikka missä sielu lepää ja kaikki murheet unohtuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)